Oman radan suunnittelu pihaan sopii erityisesti perheille ja harrastajille, jotka haluavat treenata puttia ja lyhyttä peliä ilman ajomatkaa lähimmälle radalle. Hyvin suunniteltu piharata parantaa korilyöntejä nopeasti, mutta huonosti sijoitettu kori tuottaa lommoja naapurin autoon ja kiekkoja kukkapenkkiin. Tässä artikkelissa käydään läpi, paljonko tilaa oikeasti tarvitaan, mihin kori kannattaa sijoittaa ja miten turvallisuus otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Suomessa on arviolta yli 800 frisbeegolfrataa, ja useimmat niistä ovat ilmaisia. Piharata ei siis korvaa metsärataa. Sen arvo on toistoissa: viisitoista minuuttia puttaamista illalla tekee enemmän kuin yksi kierros viikonloppuna.
Paljonko tilaa piharata vaatii
Yleinen myytti kuuluu, että piharata vaatii ison maaseututontin. Ei vaadi. Pelkkään puttiharjoitteluun riittää noin 10 x 5 metrin alue, kun korin taakse jää este tai suoja-alue. Tällä tilalla voi heittää 3, 5, 7 ja 10 metrin etäisyyksiltä, ja juuri näiltä etäisyyksiltä ratkeaa suurin osa tuloksista myös kilparadoilla.
Upshot- ja approach-harjoittelu on vaativampaa. Mielekäs väylä on 20-40 metriä pitkä, eikä tavallinen 800-1 200 neliön omakotitontti yleensä riitä siihen turvallisesti. Isommalla, yli 2 000 neliön maaseututontilla saa usein mahtumaan 2-3 lyhyttä väylää kiertämään talon ympäri.
Drivejä ei kannata harjoitella pihalla koskaan. Driver tai avauskiekko voi lentää 60-100 metriä jo kohtuullisella heitolla, ja yksi lipsahdus riittää rikkomaan auton tuulilasin. Pitkät heitot kuuluvat pelloille, urheilukentille ja varsinaisille radoille.
Oman radan suunnittelu pihaan vaihe vaiheelta
Kokenut pelaaja aloittaa suunnittelun piirtämällä tontista karkean kartan ennen kuin ostaa mitään. Paperille merkitään rakennukset, ikkunat, tie, naapurin raja, autojen pysäköintipaikka ja paikat, joissa lapset leikkivät. Vasta sen jälkeen etsitään suunta, johon voi heittää turvallisesti.
Järkevä järjestys etenee näin:
1. Merkitse kartalle kaikki rikkoutuvat ja vaaralliset kohteet sekä paikat, joissa ihmiset liikkuvat.
2. Valitse heittosuunta, joka osoittaa pois talosta, tiestä ja naapurin pihasta.
3. Sijoita kori niin, että sen takana on vähintään 5-10 metriä vapaata tai luonnollinen este, kuten pensasaita tai rinne.
4. Mittaa heittopaikat ja merkitse ne maahan esimerkiksi laatalla tai maalitäplällä.
5. Testaa ensin kevyillä putteriheitoilla ja seuraa, minne ohiheitot päätyvät.
Viimeinen vaihe paljastaa ongelmat, joita kartalta ei näe. Korin ketjuista kimpoava kiekko voi rullata reunallaan yllättävän pitkälle, varsinkin kovalla nurmella tai sorapihalla.
Turvallisuus ja heittosuunnat
Frisbeegolfkiekko painaa yleensä 160-180 grammaa, ja sen reuna on kova. Lyhyeltäkin matkalta päähän osunut putteri voi aiheuttaa vamman. Siksi pihalle kannattaa sopia samat säännöt kuin radalle: kukaan ei seiso heittäjän ja korin välissä, ja kiekot haetaan vasta, kun kaikki ovat heittäneet.
Lasten kanssa sääntöjen on oltava yksinkertaisia. Moni perhe käyttää samaa käytäntöä kuin metsäradoilla: jos kiekko lähtee väärään suuntaan, huudetaan selvästi ”FORE!” Lasten kannattaa harjoitella huutoa jo pihalla, jotta se tulee automaattisesti myös julkisella radalla.
Naapurisuhteet ovat osa turvallisuutta. Ketjujen kilinä kuuluu yllättävän kauas, joten ennen korin pystyttämistä kannattaa jutella naapurin kanssa. Heittosuuntaa ei pidä koskaan valita rajaa kohti, vaikka välissä olisi aita. Kesällä pitkä heinä korin ympärillä kannattaa pitää lyhyenä, koska kiekkoja haetaan sieltä usein ja punkit viihtyvät heinikossa. Punkkipihdit kannattaa pitää eteisessä valmiina.
Korin valinta ja sijoitus
Kotikäyttöön tarkoitettu kori maksaa yleensä 100-400 €. Halvimmissa malleissa ketjuja on vähemmän ja runko on kevyempi, joten kiekot läpäisevät sen helpommin ja tuuli voi kaataa sen. Hintaluokkien eroista on kerrottu tarkemmin artikkelissa pihakorin hankinta ja kestävyys. Kilpatason kori seurakäyttöön maksaa 300-1 000 €, mikä on harvoin perusteltua pihalle, ellei pelaaja treenaa tosissaan kilpailuja varten.
Kiinteä kori ankkuroidaan maahan, ja se kestää säätä vuosia. Kannettava kori sopii vuokratontille, taloyhtiön pihalle ja mökille, koska sen voi viedä talveksi varastoon. Kokoontaitettavien mallien painoeroja käsitellään artikkelissa kannettava kori harjoitteluun. Eri valmistajien malleja voi vertailla frisbeegolfkorien tuotealueella.
Korin ympäristö kuluu nopeasti. Nurmikko heittopaikalla ja korin alla muuttuu mudaksi jo ensimmäisen kesän aikana, jos treenaa päivittäin. Kivituhka-alue tai pari betonilaattaa heittopaikalla ratkaisee ongelman, ja samalla jalansija pysyy tukevana myös sateella.
Yleisimmät virheet piharadan rakentamisessa
Kori talon seinän edessä. Seinä tuntuu luontevalta taustalta, mutta ohiheitot osuvat ikkunoihin, ulkovalaisimiin ja julkisivulevyihin. Reilun metrin sivuun lähtevä putti voi rikkoa ikkunan. Korin taakse kannattaa jättää vähintään viisi metriä tyhjää ennen rakennusta.
Liian pitkä väylä. Innostunut rakentaja haluaa pihalle ”oikean” väylän ja venyttää sen 50 metriin. Silloin heittäjä tarvitsee midrange-kiekon täydellä heitolla, ja virheheitto karkaa tontilta. Lyhyt väylä, jolla voi toistaa samaa heittoa sata kertaa, kehittää enemmän.
Heittosuunta kohti paikkaa, jossa ihmiset liikkuvat. Pihatie, postilaatikko ja lasten hiekkalaatikko unohtuvat usein, koska ne eivät näytä vaarallisilta. Ne ovat kuitenkin juuri niitä paikkoja, joihin joku kävelee kesken heittosarjan.
Kiekot pihaharjoitteluun
Piharadalla pärjää muutamalla putterilla. Kokenut pelaaja treenaa samalla mallilla, jota hän käyttää radalla, esimerkiksi Discmania P2:lla tai Innova Aviarilla. Kolmesta viiteen samanlaista putteria tekee toistoista nopeita, ja yksi kiekko maksaa 12-25 €.
Muovilaatu on pihalla eri asia kuin metsäradalla. Puttiharjoittelussa kiekko ei osu puihin tai kiviin, joten edullinen perusmuovi, kuten Innova DX, kestää hyvin ja tuntuu kädessä pitävältä. Jos tontille mahtuu upshot-väylä, Innova Roc tai Discmania MD3 sopii lyhyisiin, hallittuihin heittoihin.
Poikkeus koskee lapsia. Juniorit hyötyvät kevyemmistä, noin 150-165 gramman kiekoista, joiden heittäminen ei kuormita kättä ja jotka eivät satu yhtä paljon, jos osuvat johonkin.
UKK
Tarvitaanko piharadalle lupa?
Omalle omakotitontille kori ei yleensä vaadi lupaa, koska se on pihavaruste. Taloyhtiössä tai vuokratontilla asiasta pitää sopia hallituksen tai vuokranantajan kanssa ennen asennusta. Kannettava kori on näissä tilanteissa usein helpoin ratkaisu.
Kuinka kaukana naapurin rajasta korin pitää olla?
Tarkkaa yleistä sääntöä ei ole. Nyrkkisääntönä heittosuunnan ei pidä osoittaa rajaa kohti, ja korin taakse jätetään 5-10 metriä vapaata tai kiinteä este, joka pysäyttää ohiheitot.
Voiko pihalla treenata talvella?
Voi, jos lunta on vähän tai heittopaikka on aurattu. Puuterilumessa kiekot katoavat helposti, joten kirkkaat värit ja nimellä merkityt kiekot säästävät hakuaikaa. Kylmässä perusmuovi jäykistyy ja pito heikkenee.
Pieni piha, iso hyöty
Toimiva piharata ei vaadi isoa tonttia eikä kallista koria. Se vaatii huolellisen suunnitelman heittosuunnasta, suoja-alueen korin taakse ja selvät pelisäännöt kaikille pihalla liikkuville. Aloita yhdellä korilla ja kolmella heittopaikalla 3-10 metrin etäisyydellä, ja laajenna vasta, kun tiedät, minne ohiheitot oikeasti menevät. Drivet ja pitkät heitot jätetään metsä- ja puistoradoille, joissa niille on tilaa.